Rahanpesu
Edunsaajatietojen julkisuus määräytyisi kantarekistereitä koskevan sääntelyn mukaan, kun tiedot toimitettaisiin osana perusilmoituksessa annettavia tietoja. Omistajia ja edunsaajia koskevat julkiset henkilötiedot eivät ole arkaluonteisia tai sisällä liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Eri rekisterit, joiden osaksi omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot merkitään, sisältävät enemmän muita tietoja kuin henkilötietoja. Kaupparekisterilain mukaiseen perusilmoitukseen liittyvien henkilötietojen julkisuutta on kuitenkin rajoitettu lainmuutoksella (962/2013) erityisesti väärinkäytösten kuten identiteettivarkauksien ja uhkailun ennalta estämiseksi. Kaupparekisterin osalta tiedonsaantia tosiasiallisen edunsaajan henkilötunnuksen tunnusosasta ja kotiosoitteesta rajoitettaisiin siten voimassa olevan lain mukaisesti.
Tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot
Direktiivin 44 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää kattavia tilastoja, joilla ne pystyvät tarkastelemaan rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen torjuntajärjestelmiensä tehokkuutta.
Jos 3 kohdassa mainittu peruste liittyy tilintarkastajan toimintaan KHT- tai JHT-tilintarkastajaa edellyttävässä tehtävässä ja luonnollisella henkilöllä on edelleen edellytykset toimia tilintarkastajana, tilintarkastusvalvonnan tulee peruuttaa ainoastaan kyseisen erikoispätevyyden hyväksyminen.
3) vahvistetaan oikeudelliset puitteet sähköisille allekirjoituksille, sähköisille leimoille, sähköisille aikaleimoille, sähköisille asiakirjoille, sähköisille rekisteröidyille jakelupalveluille ja verkkosivustojen todentamisen varmennepalveluille.
Esityksen 1. ja 2. lakiehdotukseen on tehty direktiivin perusteella eräitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan liittyviä henkilötietojen käsittelytilanteita koskevien pykälien täsmennyksiä. Näissä täsmennyksissä on myös pyritty huomioimaan 27.4.2016 annetun EU:n uuden tietosuojalainsäädännön tärkeimmät vaatimukset. Näitä ovat erityisesti henkilötietojen käsittelyn tarkoitussidonnaisuus ja välttämättömyyskriteerin tarkentaminen sekä mahdollisiin rikosepäilyihin liittyvien henkilötietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset. Kokonaisuutena ehdotetut uudet lakiehdotusten säännökset eivät kuitenkaan toisi merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen henkilötietojen suojan osalta. Neljännen rahanpesudirektiivin linjausten mukaisesti 1. lakiehdotus sisältäisi henkilötietojen käsittelyä koskevat erityissäännökset ja muodostaisi henkilötietodirektiivissä ja henkilötietolaissa tarkoitetun lainsäädännön, jolla voidaan poiketa eräiltä osin yleisesti sovellettavan lain säännöksistä. Siltä osin kuin asiasta ei säädetä rahanpesulaissa, henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin pääsääntöisesti henkilötietolakia, jolla henkilötietodirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön. Henkilötietolain säännöksiä sovellettaisiin erityisesti henkilötietojen käsittelyä koskeviin yleisiin vaatimuksiin, rekisterinpitäjää koskeviin velvollisuuksiin ja rekisteröidyn oikeuksiin siltä osin kuin rahan-pesulaki ei rajoita rekisteröidyn tarkastusoikeutta. Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä sovellettaisiin henkilötietolain ohella edelleen näihin viranomaisiin, ottaen huomioon tietosuojapuitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon. Rahanpesun selvittelykeskus on Suomessa keskusrikospoliisiin sijoitettu yksikkö, joka kuuluu uudessa tietosuojadirektiivissä tarkoitettuihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Tästä syystä sen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin voimassa olevan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietolain säännöksiä ja myöhemmin tietosuojadirektiivin täytäntöönpanon myötä uutta poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityislainsäädäntöä siltä osin kuin 2. lakiehdotus ei sisällä asiaa koskevia säännöksiä. Lakiehdotuksen viittaussäännöksiä henkilötietolakiin ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin muutettaisiin edellä mainitun EU:n tietosuojalainsäädännön voimaantulon myötä.
Patentti- ja rekisterihallitus. PRH:lle esityksen arvioidaan aiheuttavan työvoiman tarvetta 2 henkilötyövuoden verran vuosille 2017 ja 2018 uusien tehtävien myötä. Kaikkien edunsaajien rekisteröintiä koskevien ilmoitusten ollessa sähköisiä PRH:n työmäärän ei ennakoida kasvavan merkittävästi, joten ilmoitusten käsittelyyn tarvittavan henkilöstön lisäykselle ei arvioida olevan tarvetta. Kasvava ilmoitusmäärä lisää kuitenkin neuvonnan tarvetta uusissa asiaryhmissä, mikä edellyttää 2 henkilötyövuoden lisäystä neuvontatehtävissä. PRH:n yhteydessä toimiviin Tilintarkastuslautakuntaan tai Tilintarkastusvalvontaan ei esitetä lisäresursseja.